torstai 6. huhtikuuta 2017

Arkisia aidanseiväshommia

Ulukona on niin masentavan näköstä, ettei oo kehannu kuvatakaan mittään. Ei sillä, että mää joutasinkaan kauhiasti kuvailemaan.
Palijo on hommaa ennenku käsi katkastaan. Palijo kyllä jää tekemättäki. Nyt kuitenki yritän viimesillä "voimillani" saaha nuo aidanseipäät kuorittua, se on tärkiä homma.



En oo vielä ees puolivälissä :P



Arvatkaapa mikä näistä ei oo mun kuorima ja kuka sen kuori?

Kävästiin pikalomanen Levin maisemissa. Aaettä mää tykkään niistä maisemista, Lapista ylleesäki - voisin vaikka asua siellä. Mutta myös Levistä, vaikka se onki vähä semmonen kaupunki kylässä eikä varmasti pelkästään mieluinen muutos paikallisille... Ne kauppa/ravintolakujat on kivoja ja kauniita rakennuksiakin ja samoten ne mökkikylät. Jotenki kaipaisin ite, että siellä ois enempi tarjolla käsityötä ja aitoa lappilaisuutta eikä vaan sitä kaupallista kiinankrääsää. En ees  oikeita lapinhattuja löytäny, niitä lapsuuessani vielä sai. Noh mää voin tehä valintani, etten osta sitä krääsää vaan kävin semmosissa paikoissa, josta löysin käsintehtyäki.





Löysin esim paikallisesti valmistettuja viinejä lahjoiksi, ite en käytä. Ja kaipa se yks puutavaraliike on heiän käsintekemää matkamuistotavaraa, kun niissä niin koriasti laput roikkuu että Handmade in Finland, toivotaan näin. Tyär osti sieltä nätit puukorvikset ja minä vähän tuliaisia.

Nyt kuitenki pääasia oli, että lapset pääsee kokeileen laskettelua, ku ei oo aiemmin käyty. Mää en laskettele; tiiän kivempiaki tapoja katkoa jäseniä. Poika oppi ja innostu ja se oliki arvattavissa. Meiän perheen ykkösharrastus on kuitenki ollu kylpylät ja Levillä se on vaan ihanin. Siellä pitäs olla allasravintola, että saisi syyä välissä ja jatkaa sitte lillumista. Mää luulen, että se on semmonen paikka, että saisin ehkä aika kivutta vietettyä kylpyläloman, jos semmonen etteen tarjoutuisi. Vaikkaki muuten oon ihiminen, joka ei viihy paikallaan.

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti